Onneksi meillä on €LVIS!
Haluaisitteko tekin säästää energiaa kiinteistössänne? Ota yhteyttä!
Vilkaise alla oleva Keski-Suomalaisen artikkeli – esimerkiksi lämpökustannukset kohosivat 16%.
(Saat kuvaa suuremmaksi klikkaamalla.)
Yleistä
Kiinteistö Oy voi olla, mutta ei asuinkiinteistö eikä omakotitalo.
Tuen hakijan pitää olla yritys tai yhteisö – ei kuitenkaan maatila (maaseuturahoituksen piirissä, Keski-Suomessa ELY-keskus: Panu Kässi).
Toimipaikkojen tukipäätökset tekee kunkin alueen ELY-keskus (esim. Iisalmen kohteessa Kuopion ELY-keskus). Vain liikkuvan kaluston suhteen voi tehdä yrityksen ”pääkallopaikalta” kaikkiin yksiköihin hakemuksen.
Energiatehokkuussopimukset ja ESCO-hankkeet
Yritykset voivat liittyä TT:n (teollisuus ja työnantajat) tai toimialajärjestön kautta TEM:n energiatehokkuusopimukseen ja saada tukea:
20% (v. 2012)
Em. sopimusasiakkaat voivat saada ESCO-hankkeisiin saman avustuksen.
Ilman sopimusta pelkkä ESCO-hanke: 15%
ESCO-hankkeissa tuen hakija voi olla tilaaja (esim. JKL kaupunki) tai toteuttaja (Lvi-Elektro Oy).
Lämpökeskukset
Kotimaiseen uusiutuviin energianlähteisiin* saneerautuvat
kiinteistöjen lämpökeskus-investoinnit: 10-15% (10000€ minimi projekti)
*maalämpö (20%), metsähake, pelletti, turve (20%)
Huom. ei kaukolämpöliittymistä, mutta esim. energiapuu-kourat (20%) ovat ok
Maalämpö lasketaan myös: lämpöpumppu, lämpökaivot, putkistot ja lämpöjohtoasennukset, sähköt, automaatio jne. sisäpuolta lukuunottamatta.
Hakemus ennen tilausta, voi käynnistää ennen päätöstä.
Pienvesivoimalaitokset ja pientuulivoima-ivestoinnit käyvät myös.
Lisätietoja
http://www.tem.fi/index.phtml?s=2070
Ns. loistehoa tuottavat kiinteistössä esim. loisteputket ja niiden aiheuttama häiriö sähköverkossa. Asiantuntevat sähköliikkeet tekevät jo nyt loistehokompensointeja uudistaessaan kiinteistön sähköverkkoja.
Fingrid Oyj:n toleranssi loistehoon on 20% kokonaistehosta, jonka alle menevää loistehoa ei laskuteta sähköyhtiöiltä. Sähköyhtiöillä vastaava luku on 50%, jota pienempää loistehoa ei laskuteta loppuasiakkaalta (kuluttajat/yritykset).
Kokonaisteholuku on vuoden jakson kahden isoimman tehontarpeen keskiarvo. Esimerkiksi kiinteistössä, jossa kokonaissähkönkulutus oli 741353 kWh, kokonaisteholuku vuodelle oli 165kW. Loisteho kohteessa oli 41kW, eli sitä ei laskuteta asiakkaalta (alle 82,5kW). Fingrid sen sijaan laskuttaa sähköyhtiöltä loistehon, sillä se on yli 33kW.
Sähköyhtiöt siis maksavat 20-50% loistehoalueelle (33-82,5kW) osuvien asiakkaiden loistehomaksun itse Fingridille. On arvioitu, että sähköyhtiöt kiristävät oman toleranssinsa lähemmäksi tuota Fingridin lukua. Oletettavasti se tulee olemaan 30-40%, mutta aikataulusta ei ole varmuutta.
Uuden luvun tullessa käytäntöön kannattaa viimeistään mittauttaa ja korjata kiinteistössä oleva loisteho. Sähköyhtiöit näkevät luvun suoraan mittareistaan, joten kokonaisluvun saa myös sieltä kysymällä.
-Ale
Kuulin tällaiset luvut ja toimitusjohtajamme varmensi niiden olevan todelliset:
Maailman energiasta kuluu 72% infrastruktuuriin, teollisuuteen, rakennuksiin ja asumiseen.
Modernilla ja hyvin suunnitellulla automaatiolla tuota energiankulutusta voidaan säästää 30%.
Etsin vielä lähteitä ko. luvuille.
-Ale