Aihearkisto: Energia

Hitsaamme saumatonta yhteistyötä Javaskon kanssa!

Maailma muuttuu ja nykyään ihmiset haluavat tietonsa tarkemmin, nopeammin (omaksuttavassa muodossa) ja oikeaan aikaan. Tämä asettaa haasteita pitkille historioille ja juurtuneille malleille. On kuitenkin selvää, että pitkäikäiset yritykset (meillä 31v. kokemusta) ovat paremmissa lähtökuopissa, kun halutaan tehdä hallitusti uutta. Lähtökuopista voi tulla pelkkä kuoppa, jos sitä kokemusta ei haluta hyödyntää uuden luomisessa – vaan nähdään tuotteiden elinkaari ”päättymättömänä tarinana”. Autoja on edelleen, mutta eivät ne ole samoja autoja kuin alunperin. Kuten Alan Deutschman sanoo legendaarisessa kirjassaan: Muutu tai kuole! (tai samalla lopputuloksella hieman paikallisemmin Tiimiakatemian slogan: Innovoi tai kuole!)

Saimme loistavan mahdollisuuden kehittää omaa liiketoimintaamme selkeämmäksi Javasko Oy:n kanssa yhdessä, kun muodostimme aineistoja teollisuusalan yritystä varten. Meidän mielestä on hyvä, että asiakas ja yhteistyökumppani kysyy asioista, jotka ovat hautautuneet insinöörimäiseen tuotekeskeisyyteen. Hyödyt pitää saada joka kohdassa kirkkaammin esille ja euroista pitää voida esittää tarkennuksia.

Energiansäästö ja yhteistyömme on esillä Avartaja -lehden 2014 julkaisun sivulla 8 (.pdf-sivu: 5):
http://javasko.com/images/stories/downloads/Avartaja_2014.pdf

Kiitos kovasta työstä kaikille!
-Aleksi

Suodattimien energiansäästö

Jukka Linjama, Camfil -suodatinmyynnistä tuumasi mielenkiintoisen nyrkkisäännön ilmastointikoneisiin:

”1 Pascal paine / per suodatin => 1€ vuodessa”

Käytännössä siis likaantuvan IV-koneen suodattimen aiheuttama painehäviö maksaa rahaa ilmastointikoneessa, joka jollakin tavalla pitää ilmamääristä huolta ja kompensoi vaihtelut olosuhteissa. Jos ilmastointikone jyskii vakioteholla olosuhteista välittämättä on enemmän kuin todennäköistä, että mm. painesuhde (yli-/alipaineenmäärä) heittelee. Vakiopuhallus ei siis ole nykyaikaista, eikä järkevää.

Jos suodatin on käyttötarkoitukseensa väärä, esim. suodatusala on liian pieni, suodatin likaantuu tarpeettoman nopeasti ja sen ominaisuudet heikkenevät – eikä se näin ollen täytä käyttötarkoitustansa tai se hukkaa energiaa. Luonnollisesti suodatusalan kasvattaminen näkyy myös hankintahinnassa, mutta oikein valittu suodatin maksaa itsensä takaisin, kun halutaan laadukasta sisäilmaa. Mikäli suodattimien painehäviötä seurataan ja suodattimet vaihdetaan niiden likaantuessa, voidaan energiansäästöllä rahoittaa parempia suodattimia ja silti jäädä voitolle.

Yrityksemme tarjoaa ratkaisut ilmanvaihtoon, järjestelmien toteutukseen, seurantaan ja suunnitteluun. Ilmastointikoneikkoihin ja kanavointiin käytämme kumppaneitamme, jotka toimittavat ilmastointijärjestelmiä. Itse teemme järjestelmän aivot: ohjauksen ja seurannan. Tekniikoillamme tehdään laadukasta sisäilmaa ja energiansäästöä.

Energiainvestointituet

Yleistä

Kiinteistö Oy voi olla, mutta ei asuinkiinteistö eikä omakotitalo.
Tuen hakijan pitää olla yritys tai yhteisö – ei kuitenkaan maatila (maaseuturahoituksen piirissä, Keski-Suomessa ELY-keskus: Panu Kässi).

Toimipaikkojen tukipäätökset tekee kunkin alueen ELY-keskus (esim. Iisalmen kohteessa Kuopion ELY-keskus). Vain liikkuvan kaluston suhteen voi tehdä yrityksen ”pääkallopaikalta” kaikkiin yksiköihin hakemuksen.

Energiatehokkuussopimukset ja ESCO-hankkeet

Yritykset voivat liittyä TT:n (teollisuus ja työnantajat) tai toimialajärjestön kautta TEM:n energiatehokkuusopimukseen ja saada tukea:
20% (v. 2012)
Em. sopimusasiakkaat voivat saada ESCO-hankkeisiin saman avustuksen.
Ilman sopimusta pelkkä ESCO-hanke: 15%
ESCO-hankkeissa tuen hakija voi olla tilaaja (esim. JKL kaupunki) tai toteuttaja (Lvi-Elektro Oy).

Lämpökeskukset

Kotimaiseen uusiutuviin energianlähteisiin* saneerautuvat
kiinteistöjen lämpökeskus-investoinnit: 10-15% (10000€ minimi projekti)

*maalämpö (20%), metsähake, pelletti, turve (20%)
Huom. ei kaukolämpöliittymistä, mutta esim. energiapuu-kourat (20%) ovat ok

Maalämpö lasketaan myös: lämpöpumppu, lämpökaivot, putkistot ja lämpöjohtoasennukset, sähköt, automaatio jne. sisäpuolta lukuunottamatta.
Hakemus ennen tilausta, voi käynnistää ennen päätöstä.

Pienvesivoimalaitokset ja pientuulivoima-ivestoinnit käyvät myös.

Lisätietoja

Sähköenergian loisteho

Ns. loistehoa tuottavat kiinteistössä esim. loisteputket ja niiden aiheuttama häiriö sähköverkossa. Asiantuntevat sähköliikkeet tekevät jo nyt loistehokompensointeja uudistaessaan kiinteistön sähköverkkoja.

Fingrid Oyj:n toleranssi loistehoon on 20% kokonaistehosta, jonka alle menevää loistehoa ei laskuteta sähköyhtiöiltä. Sähköyhtiöillä vastaava luku on 50%, jota pienempää loistehoa ei laskuteta loppuasiakkaalta (kuluttajat/yritykset).

Kokonaisteholuku on vuoden jakson kahden isoimman tehontarpeen keskiarvo. Esimerkiksi kiinteistössä, jossa kokonaissähkönkulutus oli 741353 kWh, kokonaisteholuku vuodelle oli 165kW. Loisteho kohteessa oli 41kW, eli sitä ei laskuteta asiakkaalta (alle 82,5kW). Fingrid sen sijaan laskuttaa sähköyhtiöltä loistehon, sillä se on yli 33kW.

Sähköyhtiöt siis maksavat 20-50% loistehoalueelle (33-82,5kW) osuvien asiakkaiden loistehomaksun itse Fingridille. On arvioitu, että sähköyhtiöt kiristävät oman toleranssinsa lähemmäksi tuota Fingridin lukua. Oletettavasti se tulee olemaan 30-40%, mutta aikataulusta ei ole varmuutta.

Uuden luvun tullessa käytäntöön kannattaa viimeistään mittauttaa ja korjata kiinteistössä oleva loisteho. Sähköyhtiöit näkevät luvun suoraan mittareistaan, joten kokonaisluvun saa myös sieltä kysymällä.

-Ale

Energiansäästö globaalisti

Kuulin tällaiset luvut ja toimitusjohtajamme varmensi niiden olevan todelliset:

Maailman energiasta kuluu 72%  infrastruktuuriin, teollisuuteen, rakennuksiin ja asumiseen.

Modernilla ja hyvin suunnitellulla automaatiolla tuota energiankulutusta voidaan säästää 30%.

Etsin vielä lähteitä ko. luvuille.

-Ale